Siuntion Vihreät

Vihreiden vaalitulos on historiallisen hyvä. Valtakunnallisesti Vihreät nousivat neljänneksi suurimmaksi puolueeksi, ja Helsingissä ja Espoossa Vihreät nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Koko maassa Vihreät saivat 56 valtuustopaikkaa enemmän kuin viime kunnallisvaaleissa, mikä on loistava tulos, koska kuntaliitosten myötä valtuustopaikkojen määrä on tuntuvasti vähentynyt.

Myös Siuntiossa äänestäjät osoittivat luottamuksensa Vihreisiin vahvemmin kuin koskaan ennen. Viime kunnallisvaaleissa Vihreiden ääniosuus oli 11,4 %, ja näissä vaaleissa osuus nousi 13,0 %:iin. Yli puolentoista prosenttiyksikön nousu ääniosuudessa niin valtakunnallisesti kuin Siuntiossakin on valtava, ja ainoa pieni harmin aihe lieneekin, että vain kahdellatoista äänellä enemmän olisimme saaneet jo neljännen paikan valtuustoon.

Kristian von Essen

Timo Raivio

Yrjö Kokkonen

Äänestäjät valitsivat Siuntion valtuustoon valtuustoryhmämme puheenjohtaja Kristian von Essenin, uutena Timo Raivion ja viime kauden varavaltuutetun Yrjö Kokkosen. Varavaltuutetuiksi valittiin uusina Harri Haanpää ja Susanna Lehtonen sekä Siuntion Vihreiden puheenjohtaja Taina Janhunen.

Harri Haanpää

Taina Janhunen

Susanna Lehtonen

Tästä työ vasta alkaa. Kiitämme luottamuksestanne ja toivomme voivamme jatkossakin osoittaa itsemme luottamuksenne arvoisiksi.

Kirkkonummen Sanomissa on esitetty muutamissa kirjoituksissa Siuntion “kylänraitilta kuultuja kysymyksiä”. Järjestelmäasiantuntija, Siuntion Vihreiden Pekka Halonen vastaa niihin kunnanhallituksen edustajan näkökulmasta. Halonen on 10 vuotta Siuntiossa asunut kolmen lapsen isä, jolla on vuosien kokemus terveydenhuollosta, päivähoidosta ja sivistystoimesta, niin luottamushenkilönä kuin työelämässä ja yhdistystoiminnassa.

Halonen on toiselta ammatiltaan erikoisröntgenhoitaja ja hän on ja on ollut Siuntiossa monessa mukana, muunmuassa päivähoidon kehittämistyöryhmässä, sivistyslautakunnan ja sen suomenkielisen jaoksen jäsenenä, kunnanhallituksen edustajana teknisessä lautakunnassa ja varavaltuutettuna. Pekka Halonen tunnetaan yhteistyökykyisenä luottamushenkilönä, joka tarttuu asioihin, selvittää ne, toimii ja vastaa tekemisistään.

Kirkkonummen Sanomissa on eräissä kirjoituksissa kysytty, miksi AK:n koulu rakennettiin liian pieneksi. Koulu rakennettiin juuri niin suureksi kuin valtionapu salli ja sen suunnittelussa otettiin huomioon laajennusvara toiseen kerrokseen, ilman perustamiskustannuksia, Halonen selvittää kuntalaisille.

Julkisuudessa on myös esitetty väite, että LOST-yhteistyön sopimusneuvotteluissa ei ole selvitetty kustannusten nousua tai taloudellista hyötyä, vaikka neuvotteluvaiheessa hyödyn selvittämiseksi ja realisoimiseksi on tehty äärettömän paljon töitä.

Viime vuosien taloudellisiin lukuihin tuijottaminen on huonoa retoriikkaa, perusterveydenhuoltoon kohdistetuilla rakenteellisilla investoinneilla on oleellisesti parannettu sen kulurakennetta. Nämä investoinnit näkyvät jo käyttötaloudessa vaikka tuntuvatkin tuloksessa negatiivisena. Siuntiossa on vähennetty erikoissairaanhoidon tarpeettomia kustannuksia esimerkiksi ottamalla itse vastuu vanhusten avo- ja laitoshoidosta.

Meillä on edelleen tehtävämme kuntana, olkoonpa taloudellinen tilanteemme muuttovoitosta aiheutuneiden investointitarpeiden myötä kuinka hankala tahansa. Väite siitä, että ensivuoden budjetissa olisi 1,6 miljoonaa euroa “ylimääräisiä kuluja” on sekin kestämätön. Peruspalvelut on tuotettava laadukkaasti, kaikki lakisääteiset velvoitteet on hoidettava ja pyrittävä siihen, että kuntalaisemme saavat edellytykset hyvinvointiin kotikunnassaan. Kunta ei ole yritys, kuntalaisten palveluista huolehtiminen ei ole “ylimääräinen kulu” se on kunnan tärkein tehtävä, tähdentää Pekka Halonen.

Siuntion verokertymä on hyvä ja kasvava, yksi kipupiste on syntynyt siitä, että investointien rasittamaa taloutta on pakko pyörittää korkealla veroprosentilla, joka taas syö valtionosuutemme pieneksi. Nyt ollaan suunnitelmakauden viimeisellä vuodella: toimintataloutemme on siedettävässä kunnossa, perusterveydenhuollossa on tehty se, minkä valtio on velvoittanut, väestörakenteemme ja verokertymämme on hyvä ja kasvava, investointeja kasvavaan palvelutarpeeseen on tehty. Ollaan edetty valtion ja reaalitalouden reunaehdoilla mahdollisimman hyvin. Tuloksena tästä on kuitenkin edelleen kasvava kumulatiivinen alijäämä. Pelivaraa on vähän ja nyt on erityisesti priorisoitava kuluja niin, että hyvin edennyttä perusterveydenhuollon kehitystä, toimivaa koulua ja vanhustenhoitoa eikä paineen alla olevaa päivähoitoa aleta ajaa alas. Sen sijaan kaavoitusta tulee arvioida uudelleen.

Lypsävän lehmän tappaminen on sulaa hulluutta, pääkaupunkiseudun kasvukeskusko elinkelvoton? Lypsääkö kaksi lahdattua lehmää yhdessä yhtään enempää? Vai tulisiko asiaa tarkastella myös niin, että valtiolta kunnille asetetut toiminnan reunaehdot ovat korjausta vailla, pohtii Halonen lopuksi.

Siuntion Vihreät ovat tehneet hyvää työtä valtuustokaudella ja innostuneen vaalikampanjan, mutta miten tämän pitäisi näkyä uurnilla, jotta tavoiteltu vaalivoitto toteutuisi?

Kuinka paljon yksittäinen äänestäjä voi vaikuttaa valtuuston kokoonpanoon ensi kaudella?

Suomen vaaleissa on käytössä D’Hondtin kehittämä suhteellinen vaalitapa. Menetelmässä ehdokaslistat saavat paikkoja kutakuinkin äänimääriensä suhteessa: viime kunnallisvaaleissa Vihreät saivat Siuntiossa 11,4 % äänistä ja 3 valtuustopaikkaa 27:stä. Kunkin ehdokaslistan sisällä valtuustopaikat myönnetään niille, jotka ovat saaneet eniten ääniä.

Jokainen ääni vaikuttaa siis kahdella tavalla:

1. ääni luetaan listan hyväksi, ja lista saattaa saada lisäpaikan, ja
2. ääni luetaan listan sisällä yksittäisen ehdokkaan hyväksi, ja listan sisäinen järjestys saattaa muuttua.

Pienessä kunnassa asumisen hyviä puolia on, että jokainen ääni painaa. Viime kunnallisvaaleissa vain 2541 siuntiolaista käytti äänioikeuttaan. Jos muiden saamat äänimäärät pysyisivät ennallaan, Vihreät tarvitsisivat lisäpaikkaan 53 ääntä. Se ei ole paljon, mutta pienessä kunnassa jokainen ääni on tärkeä.

Kun puhutaan listojen saamien paikkojen lukumääristä, puhutaan Siuntion kokoisessa kunnassa kymmenistä äänistä. Sen sijaan muutamallakin äänellä voi olla ratkaiseva merkitys listan sisäiseen järjestyksen. Katsotaanpa Vihreiden henkilökohtaisia äänimääriä vuoden 2004 kunnallisvaaleissa (valtuustoon valitut merkitty *:llä ja varavaltuutetut v:llä):

Viime vaalien äänikuningattaremme Karin Gottberg-Ekin jälkeen seurasi erittäin tasainen rintama ehdokkaita. Arpaonni ei suosinut nykyistä puheenjohtajaamme Taina Janhusta, joka ainoana 22 ääntä saaneena ei päässyt edes varavaltuutetuksi — mutta vain kolmella lisä-äänellä hän olisi napannut valtuustopaikan ohittaen valtuustoryhmämme puheenjohtajan Kristian von Essenin. Valtaosa tästä tasaisesta joukosta on nytkin ehdolla, ja ehdokkaidemme joukossa on myös koko joukko uusia kasvoja.

Vaalivoittoa ja lisävaltuustopaikkaa tavoiteltaessa jokainen ääni on tärkeä. Mutta kun katsotaan, kenelle paikat lopulta menevät, yksittäisetkin äänet voivat olla aivan ratkaisevia. Kenen meistä haluaisit edustavan itseäsi valtuustossa ensi kaudella?

Harri Haanpää (32)

Vihreiden kuntavaaliehdokas, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Kristian von Essen peräänkuuluttaa kiertoristeystä kuntakekuksen ainoaan isompaan, Siuntiontien ja Sjundbyntien risteykseen.

- Kiertoristeykset ovat osoittautuneet turvallisiksi. Lisäksi ne edistävät liikenteen sujuvuutta, sanoo von Essen ja jatkaa: juuri tähän paikkaan rakennettu kiertoristeys rauhoittaisi koko kuntakeskuksen liikennettä erittäin tehokkaasti.

Asema-alueen läpi ajetaan usein vaarallisen kovaa vauhtia. Tämän on poliisikin huomannut, ja tehnyt parhaansa pahimman hurjastelun kitkemiseksi. Poliisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia valvoa liikennettä muuten kuin pistokokeen omaisilla ratsioilla. Onneksi pahoilta onnettomuuksilta on viime aikoina vältytty.

- Pitääkö todellakin odottaa seuraavaa kuolonkolaria ennen kun kiertoristeyksestä päästään yhteisymmärrykseen? kysyy von Essen.

Vasta-argumenttina on esitetty esimerkiksi raskaan liikenteen ja maatalouskoneiden liikkumisvaikeudet.

- En usko että siuntiolaiset olisivat huonompia kuljettajia kuin esimerkiksi lohjalaiset. Lohjanharjulle on rakennettu tiiviit, toimivat kiertoristeykset, joissa isopyöräiset voivat helposti oikaista nousemalla osittain korotetulle keskialueelle. Se ei estä, vaan hidastaa liikennettä sopivasti, huomauttaa von Essen.

Kristian von Essen näkee myös mahdollisuuksia hyödyntää risteystä kunnan profiilin nostoon.

- Kuinkahan moni niistä jotka alittavat radan Siuntiontietä edes tietävät olevansa Siuntiossa? Istutuksilla, valaistuksella, taideteosten ja sopivan kyltityksen avulla tunnelista ja kiertoristeyksestä olisi mahdollista luoda kunnalle “käyntikortti”, maalailee von Essen, ja toteaa lopuksi:

- Sehän on aika nolon näköinen alue tällä hetkellä.

Siuntion Vihreät ja kansanedustaja Heidi Hautala kutsuvat kuntalaiset nauttimaan pientä iltapalaa hyvässä seurassa. Siuntion Vihreillä on avoimet ovet Fanjunkarsisssa torstaina 23.10. alkaen klo 18.30. Paikalla on vihreitä kuntavaaliehdokkaita, ja kansanedustaja Heidi Hautala saapuu Fanjunkarsiin illan aikana nauttimaan iltapalaa kanssamme. Tervetuloa mukaan!

Kaikki nelijalkaiset ystävämme omistajineen, lämpimästi tervetuloa mukaan koiratreffeille keskiviikkona 22.10. kello 17.00-18.00. Tapaamme Aleksis Kiven tiellä, urheilukentän päädyssä olevan huoltorakennuksen edessä. Tule mukaan ideoimaan talkoita koirapuiston perustamiseksi ja miettimään sen sijoituspaikkaa.

Siuntion kirjaston vs. kirjastonjohtaja Marja-Liisa Mutka ja Siuntion Vihreiden puheenjohtaja Taina Janhunen ovat keskustelleet kuntalaisten kanssa ja haluavat nyt tarttua toimeen. Uudessa keskustan yleiskaavassa koirapuistolle on varattu alue Palonummentien alusta, puron ja radan molemmin puolin. Kaavan ja puiston toteutumista odotellessa vihreät etsivät talkoohenkeä ja konkreettista vastausta kaikkien koirallisten siuntiolaisten kysymykseen koirapuiston puuttumisesta. Kaikki asiasta kiinnostuneet, tulkaa mukaan ideoimaan ja toteuttamaan.

Lisätietoja voit kysyä tai esittää ideoita s-postissa marjaliisamutka_at_gmail.com tai taina.janhunen_at_luukku.com.

Moni siuntiolainen on huomannut, että juna-ja bussiliikenteen riittämättömyyden lisäksi Siuntiossa on vaikea saada taksia, autottomalla on usein ankea arki. Muutama taksiyrittäjä Siuntiossa on, mutta he ovat pääsääntöisesti kiinni varatuissa kuljetuksissa.

Kun autoton tarvitsee kyytiä esimerkiksi tutkimuksiin, kirkkoon tai hautausmaalle, taksia ei saa. Kun yksiautoisen perheen toinen puolisko tarvitsee kyytiä lastenpoliklinikalle, sairaan sukulaisen avuksi tai tapaamaan ystäviä arjen jaksamiseksi, taksia ei saa. Tarpeita ja kuntalaisia on monenlaisia ja kaikilla sama ongelma joka saattaa heijastua myös Siuntion yritysten palveluiden kysyntään.

Vihreät, kunnanhallituksen jäsen Pekka Halonen, perusturvalautakunnan jäsen Reijo Korhonen ja ympäristölautakunnan jäsen Taina Janhunen ovat tarttuneet asiaan ja keskustelleet sekä siuntiolaisten taksikuskien että Espoon-Kirkkonummen taksiyhdistyksen edustajien kanssa taksipalveluiden puutteesta ja sen syistä Siuntiossa. Vihreät uskovat, että Kirkkonummen taksi voisi päivystää myös Siuntiossa, jos siihen luotaisiin yhteisvoimin paremmat edellytykset.

Vihreä valtuustoryhmä haluaa haastaa kunnan ja Siuntion yritykset pohtimaan yhdessä, miten taksipalvelujen saatavuus saadaan Siuntiossa paranemaan. Vihreä valtuustoryhmä palaa asiaan seuraavan valtuustokauden alussa, ideoita ja ajatuksia aiheesta voi lähettää jo nyt Siuntion Vihreille osoitteeseen taina.janhunen_at_luukku.com

Siuntion Vihreiden Reijo Korhonen on erittäin tyytyväinen Siuntion vapaa-aikalautakunnan päätökseen esittää toisen nuoriso-ohjaajan palkkaamista kuntaan. Korhonen ja koko Siuntion Vihreiden ryhmä kannattavat sitä, että perustettavaan uuteen nuoriso-ohjaajan toimeen varataan raha ensi vuoden talousarvioon. Nyt ei pidä säästää väärästä paikasta, toteaa Korhonen, vaikka juustohöyläbudjettia taas joudutaan tekemään.

Reijo Korhonen, joka on myös Siuntion seurakunnan päätöselimissä mukana, on iloinen, että hänen esittämäänsä haasteeseen satsata nuorisotyöhön laajalla rintamalla, on nyt vastattu kunnan vapaa-aikatoimessa ja myös seurakunnassa. Siuntio saa uuden seurakuntapastorin, jonka työn painopiste on nuoriso. Lisäksi seurakunnan Pikku Postillaan, joka on keskustan liikekorttelissa, perustetaan nuorisopysäkki. Pysäkillä koulusta päässeitä nuoria on vastassa aikuinen, jolla on aikaa kohdata nuori arjessa.
- Nyt kun vielä saadaan kunnan nuoriso-ja vapaa-aikatoimi ja seurakunta samaan pöytään pohtimaan yhdessä, miten nämä toiminnat parhaiten täydentävät toisiaan, niin olemme edenneet harppauksen eteenpäin Siuntion nuorisotyössä.

Tämän syksyn kunnallisvaaleissa valtuutetuiksi ja varavaltuutetuksi valittujen on tehtävä ilmoitus vaalirahoituksestaan kunnan keskusvaalilautakunnalle. Yksittäisen tuen arvoa ja antajan nimeä koskevan ilmoitusvelvollisuuden raja on alennettu 1000 euroon. Lisäksi on ilmoitettava vaalikampanjan kulut eriteltynä vaalimainontaan viestintävälineittäin, ulkomainontaan, muuhun vaalimainontaan, mainonnan suunnitteluun ja vaalitilaisuuksiin käytettyihin kuluihin sekä muihin kuluihin.

Ilmoitusvelvollisuusrajan alentaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta Siuntion kaltaisessa pienessä kunnassa 1000 euron raja on suhteettoman korkea. Äänestäjien pitää saada tietää pienemmistäkin tuista. Eikä sitä paitsi kukaan vaalien jälkeen penää vaalirahoitusilmoituksia kunnantalolta. Vaalien jälkeen on myöhäistä; rahoituksen tulee olla tiedossa ennen äänestystä.

Vaalirahoituksen avoimuuden parantamiseksi olemme sopineet, että Siuntion Vihreät julkistavat näillä WWW-sivuilla vaalirahoituksensa sentilleen. Koostan ja päivitän tietoja jatkuvasti vaalipäivään 26.10. asti.

Harri Haanpää

Yle uutisoi 7.10. hallituksen 16 miljoonan euron lisärahoituksesta kuntien koulutoimille. Opetusministeriön teettämän selvityksen mukaan Uudellamaalla ovat keskimäärin suurimmat opetusryhmät, 26%:ssa luokista on yli 25 oppilasta. Suurimmat ryhmät löytyvät vuosiluokissa 3.-6.Tämä tutkimustulos ei varmasti yllättänyt koululaisten vanhempia. Opetusryhmän ollessa liian iso, syntyy oppilaille osaamattomuuden ja jaksamattomuuden tunteita ja erityyppisiä stressi-oireita, vaikka itse oppimistulokset eivät dramaattisesti huononisikaan. Samasta asiasta professori Lea Pulkkinen on julkisuudessa esittänyt näkemyksiä, että koululaitoksemme on liian suorituskeskeinen ja opetusryhmät liian isoja. Paineessa ja pakon alla moni oppilas saavuttaa kohtuullisia oppimistuloksia, mutta samanaikaisesti ahdistuu ja väsyy vuosi vuodelta lisää. Onkin täysin persoonakohtaista miten, kuinka nopeasti ja jos ensinkään kukin tällaisesta stressitilanteesta selviytyy; perheen tuki toki on ensiarvoisen tärkeää.

Oppilaan sisäänpäinkääntynyt oireilu saattaa jäädä kokonaan huomaamatta suuressa ryhmässä. Mieleeni nouseekin Tove Janssonin tunnettu tarina lapsesta, joka muuttui konkreettisesti näkymättömäksi. Tästä meillä on Suomessa nyt nähty äärimmäisen surullista “tulosta”: Kauhajoen ampujan aikaisemmat opettajat ja luokkakaverit tuskin muistivat häntä, hiljainen ja “näkymätön” oppilas.

Kunnan on tarjottava lapsille ja nuorille sellaiset opetusryhmät ja luokkatilat, joissa esimerkiksi astmalapsen “henkinen hengenahdistus”, toisen erityinen herkkyys melulle tai vaikka jokin oppilaan persoonaan liittyvä ominaisuus pääsee vaikuttamaan hänen oppimiseensa mahdollisimman vähän. Silloin myös yhteisöllisyys eli lapsen tunne siitä, että olen tämän kouluyhteisön täysivaltainen ja arvostettu jäsen, voi syntyä pohjaksi tasapainoiselle kasvulle kohti aikuisuutta.

Perusedellytyksinä tälle ovat ensimmäiseksi pätevät opettajat ja riittävä määrä avustajia ja toiseksi sopivan pieni ryhmäkoko ja sille riittävän kokoinen ja hyväkuntoinen luokkatila. Nämä edellytykset on helppo turvata riittävällä rahoituksella ja hyvällä suunnittelulla. Siuntion kouluissa tilanne on varmasti valtakunnallisesti katsottuna näiltä osin kohtuullisen hyvä, mutta aina voi parantaa, kun panostetaan tulevaisuuteen.

Kouluissamme Siuntiossa on panostettu myös oppilashuoltoon, mutta jos edellämainitut perusasiat ovat rempallaan, oppilashuoltoryhmän tehtävät saattavat kasvaa jatkuvastakin resurssien lisäämisestä huolimatta liian suuriksi ja näkymättömät lapset jäädä näkymättömiksi.

On erityisen tärkeää, että tämä valtion korvamerkitty lisärahoitus kohdennetaan Siuntiossa opetusryhmien pienentämiseen. 16 miljoonaa euroa ei ole suuri summa jaettavaksi kaikille Suomen kouluille, mutta tämä on hyvä alku. Opetusministeriö lupaa ryhmäkokojen pienentämiseksi myös jatkuvaa seurantaa ja vuosittain annettavaa lisärahoitusta. Oikein kohdennettuna tällä rahalla tuetaan oppilaiden ja opettajien ja siten koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Taina Janhunen
Siuntion Vihreiden puheenjohtaja